SV Pia Rau­ha­lam­mi

Edel­li­sil­tä vuo­sil­ta mes­suil­ta tu­tuk­si tul­lut Si­sus­tus­kort­te­li ra­ken­tuu jäl­leen Piha, Puu­tar­ha ja Ra­ken­nus­mes­suil­le. Seit­se­män oman alan­sa asi­an­tun­ti­jaa lu­paa ja­kaa ylei­söl­le uu­sia ja mie­len­kiin­toi­sia ide­oi­ta. 3x4 met­rin osas­to­jaan he si­sus­ta­vat yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­sa tuot­teil­la ja ma­te­ri­aa­leil­la.

– Meil­le si­sus­tus­suun­nit­te­li­joil­le ja yh­teis­työ­kump­pa­neil­le on tul­lut täl­lai­nen mu­ka­va pe­rin­ne ko­koon­tua ker­ran vuo­des­sa yh­teen. Jo­kai­nen osas­s­to on te­ki­jän­sä nä­köi­nen sei­niä ja si­sus­tus­ta myö­ten, po­ri­lai­nen si­sus­tus­suun­nit­te­li­ja Ee­va Hau­ta-Heik­ki­lä ker­too.

Si­sus­tus­suun­nit­te­li­joi­den osas­to­ja on kort­te­lis­sa kuu­si. Li­säk­si Jut­ta­ma­ri Ko­so­nen opas­taa ta­pe­toin­nin sa­loi­hin omal­la Pict­rix-osas­tol­laan. Am­mat­ti­lai­sil­la on vuo­sit­tain ol­lut tar­jol­la tuo­rei­ta tuu­lia, niin­pä si­sus­tuk­set poik­ke­a­vat nyt­kin ai­em­mis­ta.

– Kii­tos­ta mes­su­kä­vi­jöil­tä on saa­tu joka vuo­si. Hei­dän mu­kaan­sa kat­sel­ta­vaa on ol­lut pal­jon, Ee­va lin­jaa iloi­sen au­rin­koi­se­na.

Mes­suil­ta ha­e­taan vink­ke­jä, niin­pä Ee­va ha­lu­aa rä­väyt­tää. Hän si­sus­taa ti­laan­sa kyl­py­huo­neen tai pa­rem­min­kin ren­tou­tu­mis­ti­lan. Sei­nis­sä näh­dään iso­ku­vi­ois­ta fla­min­go­ta­pet­tia, lat­ti­a­pin­taa kau­nis­ta­vat ge­o­met­ri­set ku­vi­ot ja kruu­nu­ja­lo­ki­ve­nä ko­rei­lee kyl­py­am­me.

– Lop­pu­tu­los on tosi ma­kea, spa­tun­nel­mai­nen. Suun­nit­te­len sen pie­ni pil­ke sil­mä­kul­mas­sa. Kät­te­ni jäl­jes­tä pais­taa per­soo­nal­li­suus, kol­mi­sen vuot­ta sit­ten Pien­tä pin­ta­re­mont­tia -oh­jel­mas­sa kat­so­jia vie­hät­tä­nyt Ee­va Hau­ta-Heik­ki­lä nau­rah­taa.

Hän on huo­mi­oi­nut, et­tä in­teg­roi­dut ul­ko­po­re­al­taat ovat yleis­ty­neet Suo­men­kin te­ras­seil­la. Toki pal­ju­ja on yhä käy­tös­sä.

– Po­re­am­me on mu­ka­va vaih­to­eh­to pal­jul­le. Us­kon nii­tä nä­ky­vän myös Po­rin Asun­to­mes­su­a­lu­eel­la.

Ko­ko­val­koi­nen on väis­ty­mäs­sä esi­mer­kik­si sei­nis­tä. Ti­lal­le on tul­lut vä­re­jä ja omaa per­soo­nal­li­suut­ta ko­ros­ta­vaa si­sus­tus­ta. Ee­va ke­hot­taa käyt­tä­mään roh­ke­as­ti vä­re­jä. Sel­lai­sia, jot­ka miel­lyt­tä­vät asuk­kai­den omaa sil­mää. Tu­tut pas­tel­lit ovat nyt mur­ret­tu­ja, esi­mer­kik­si tut­tu har­maa on nyt grei­ge eli bei­gen ja har­maan se­koi­tus.

Ta­pe­teis­ta Ee­va sa­noo, jos­pa päi­vi­tet­täi­siin ne ny­kyis­tä use­am­min. Ylei­se­nä ta­pa­na on uu­sia ne ker­ran kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Hän in­nos­taa asi­ak­kai­taan roh­keu­teen ja uu­den ko­kei­luun.

– Kan­nat­taa hy­lä­tä oma mu­ka­vuu­sa­lue ja heit­täy­tyä. Maa­lin si­jas­ta vaik­ka yh­teen te­hos­te­sei­nään rä­väk­kä ta­pet­ti. Se tuo huo­nee­seen pal­jon il­met­tä. Jos kyl­läs­tyy, sen uu­si­mi­nen ei pal­jon mak­sa. Si­sus­tus­tus­suun­nit­te­li­ja on hyvä apu vaik­ka pel­käs­tään ta­pet­ti­kau­poil­le, hän mää­rit­te­lee.

Har­ja­val­ta­lai­nen maa­la­ri Jut­ta­ma­ri Ko­so­nen lin­jaa ta­pet­ti­laa­tu­ja ole­van eri­lai­sia. Esi­mer­kik­si pals­tau­tu­van ta­pe­tin pin­ta­ker­ros saa­daan kui­va­na pois ja sit­ten vaan ta­pe­toi­daan su­rut­ta uu­si ta­pet­ti. Jos pe­rus­ta­pet­ti on ta­pe­toi­tu maa­lat­tuun sei­nään, se on suh­teel­li­sen help­po pois­taa kas­te­le­mal­la. Mi­kä­li ei ole, ama­töö­ril­tä tai­taa men­nä ajan­hu­kan li­säk­si her­mot.

Eka­ker­ta­lai­sil­le hän heit­tää vin­kik­si, et­tä har­joit­te­lu kan­nat­taa aloit­taa koh­dis­ta­mat­to­mas­ta eli ku­vi­oi­mat­to­mas­ta ta­pe­tis­ta. La­ser tai va­tu­pas­si apu­na saa ta­pe­tin no­pe­as­ti suo­raan. Ku­vi­oi­dun kans­sa saat­taa men­nä tovi jos toi­nen­kin. Va­lo­ku­va­ta­pe­tit ovat myös haas­ta­via. Nii­tä lai­tet­ta­es­sa työ­hön tar­vi­taan apu­kä­siä.

Jut­ta­ma­rin omat mie­li­työt liit­ty­vät vaa­ti­viin ta­pe­toin­tei­hin ja hart­si­pin­toi­hin. Hän val­mis­tui pin­ta­kä­sit­te­li­jäk­si kym­me­nen vuot­ta sit­ten, ja on myös ver­hoi­li­ja. Yrit­tä­jäk­si hän ryh­tyi pari vuot­ta sit­ten muu­ta­es­saan Tu­rus­ta Har­ja­val­taan.

Ta­pet­ti­kou­lus­sa hän ja­kaa kal­li­sar­voi­sia vink­ke­jä, joi­den avul­la moni är­rä­pää jää re­mon­toi­des­sa lau­su­mat­ta. Vä­rien käy­tös­sä hän on huo­man­nut uu­den­lais­ta roh­keut­ta, ikään kuin pa­luu­ta ret­ro­ai­kaan.