A-
A+
Taksiyrittäjä valitsi kitkat, eikä ole tarvinnut katua
Turo Salminen vakuuttaa ajavansa jatkossakin kitkarenkailla.
Asko Tanhuanpää
Yksi ainoa asiakas on vaatinut, että autossa pitää olla nastat, kun lähdetään liikkeelle.
Asko Tanhuanpää
Vuodesta 2017 taksiyrittäjänä Rauman seudulla toiminut Turo Salminen osti samana vuonna autoonsa myös elämänsä ensimmäiset kitkarenkaat. Salminen sanoo paljonpuhuva virne suupielessään, että valintaa ei ole tarvinnut katua.
– Yhden ainoan kerran on perä lähtenyt luistamaan alta iljanteisella Pyhärannantiellä. Silloin ymmärsin, että kitkatkin pitää uusia säännöllisin väliajoin, Salminen selvittää.
– Yksi ainoa asiakas on näiden vuosien aikana vaatinut, että autossa pitää olla nastat, kun lähdetään liikkeelle. Muuten ei reissuun olisi kuulemma lähdetty. Tänä talvena hänkin sitten osti ensimmäiset kitkat omaan autoonsa, paljastaa Salminen.
Turo Salmisen neljän auton mittareihin tulee vuodessa kilometrejä yhteensä noin 300 000. Kuljettajista yksi on esittänyt kauniin toiveen, että haluaisi ajaa nastoilla ja sekin toive on Salmisen mukaan toteutettu hyvässä ymmärryksessä.
– Itse en ole käytännössä huomannut juuri mitään eroa kitkojen ja nastojen välillä. Paljon enemmän se turvallisuus on kiinni ratin ja penkin välistä kuin siitä, mitä on alla. Se sama pätee, on sitten kysymys etu-, taka- tai nelivetoisesta autosta. Asennekysymys, mikä asennekysymys, hän painottaa.
– Ainakin minä olen päässyt jäisestä kaupunkiristeyksestäkin ihan yhtä hyvin liikkeelle, kuin vierestä lähtevä kaveri, jonka autossa on nastat, vakuuttaa Salminen.
Salminen sanoo tietävänsä, että nastat rouhivat tietä paljon kitkarenkaita enemmän, mutta se ei ole hänen tapauksessaan kuitenkaan syy kitkojen käyttöön.
– Minulle tärkeintä on mukavuus, mutta on sitä tietysti hyvä ajatella asiaa ympäristönkin kannalta.
Tutkimusten mukaan varsinkin paljaat ja märät tienpinnat ovat alttiimpia nastarenkaiden kuluttavalle vaikutukselle. Etenkin vilkkaasti liikennöityjen teiden kulumisen ja urautumisen arvioidaan lisääntyvän selvästi, ja muutokset ovat suurimpia Etelä- ja Länsi-Suomessa. Keskimääräinen teiden urautumisnopeus on maan etelä- ja länsiosissa kasvanut 30–45 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana. Osittain muutos johtuu kuitenkin liikennemäärien kasvusta.
Raumalla rengasalan yrittäjänä toimivan Kai Liukon mukaan on jopa yllättävää, että talvirengaskaupoille saapuvat ihmiset eivät juurikaan kysy siitä, mikä on nastarenkaiden ja kitkarenkaiden vaikutus polttoaineen kulutukseen. Niitä sen sijaan löytyy, jotka ovat aidosti huolestuneita teiden kulumisesta.
– Kitkarenkaita myydään tällä hetkellä hyvinkin viidennes koko määrästä ja premium-luokan renkaissa määrä on vieläkin suurempi. Aiemmin kitkoja karsastaneetkin autoilijat ovat ymmärtäneet, että kehitys on mennyt eteenpäin ja niin pitävyys kuin toimivuuskin ovat selvästi parantuneet. Hintakin on käytännössä nykyisin ihan sama kuin nastoilla, Liukko sanoo.
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä
