Pau­lii­na Vil­pak­ka

Olo on kuin unes­ta he­rä­tes­sä, kun VR Sa­fen vi­deo päät­tyy, ja nos­tan vir­tu­aa­li­la­sit sil­mil­tä­ni. Vie­lä äs­ken olin lii­ken­ne­on­net­to­muus­pai­kal­la, mut­ta nyt is­tun jäl­leen tur­val­li­ses­ti toi­mis­ton tuo­lis­sa en­si­a­pu­kou­lut­ta­jien Kai­sa Te­li­län ja Han­na Im­mo­sen kans­sa. Vir­tu­aa­li­la­seis­ta luo­vut­tu­a­ni yl­lä­tyn sii­tä, kuin­ka pie­nes­sä ti­las­sa is­tun­kaan. 360 as­tei­nen vi­deo ää­ni­neen tem­pai­si mi­nut täy­sin mu­kaan­sa toi­seen to­del­li­suu­teen. Kai­sa ker­too, et­tä ky­seis­tä ko­ke­mus­ta ku­vail­laan myös im­mer­sii­vi­sek­si.

VR Sa­fen Car Crash -kou­lu­tus­vi­deo on ku­vat­tu Alas­ta­rol­la. Huit­tis­lai­sen en­si­a­pu­kou­lu­tuk­sia jär­jes­tä­vän Auts-Tuot­teen in­no­vaa­ti­o­ta to­teut­ta­mas­sa oli­vat use­at lä­hi­a­lu­een toi­mi­jat, ku­ten muun mu­as­sa Vam­pu­lan ja Kau­vat­san VPK:t. Ti­lan­tees­ta ha­lut­tiin luo­da mah­dol­li­sim­man au­tent­ti­nen, jo­ten pai­kal­le saa­pu­vil­le aut­ta­jil­le ei an­net­tu etu­kä­teen tark­ko­ja oh­jei­ta, mi­ten tu­li­si toi­mia. Vi­de­ol­la nä­ky­vät re­ak­ti­ot ovat siis ai­to­ja, ja hä­tä­pu­he­luun vas­taa oi­kea hä­tä­kes­kuk­sen työn­te­ki­jä.

Ta­pah­tu­mia vir­tu­aa­li­la­sien läpi kat­se­le­van teh­tä­vä on ha­vain­noi­da. Han­na ja Kai­sa ker­to­vat, et­tä ha­vain­noi­mis­ta voi ja kan­nat­taa­kin har­joi­tel­la.

– On­net­to­muus­pai­kal­la huo­mio kiin­nit­tyy hel­pos­ti kul­ku­neu­voi­hin tai uh­rei­hin. Sil­loin jää hel­pos­ti nä­ke­mät­tä, mitä ym­pä­ril­lä ta­pah­tuu. Tär­kei­tä ky­sy­myk­siä ovat esi­mer­kik­si, ovat­ko olo­suh­teet tur­val­li­set men­nä heti aut­ta­maan, on­ko lä­his­töl­lä mui­ta uh­re­ja, ja mi­ten mui­ta au­toi­li­joi­ta voi­daan va­roit­taa, et­tei tule li­sää ko­la­rei­ta, kou­lut­ta­jat ker­to­vat.

Ko­ke­muk­sen on tar­koi­tus he­rät­tää aja­tuk­sia sii­tä, kuin­ka it­se toi­mi­si vas­taa­vas­sa ti­lan­tees­sa. Vi­de­on kat­so­mi­sen jäl­keen käy­tä­vä pur­ku­kes­kus­te­lu on ko­ke­muk­sen he­del­mäl­li­sin­tä an­tia, sil­lä sil­loin ta­pah­tuu op­pi­mis­ta.

Vir­tu­aa­li­la­sien hie­nous on sii­nä, et­tä 360-as­teis­ta vi­de­o­ta kat­sel­les­saan ih­mi­nen voi it­se päät­tää, mi­hin pään­sä kään­tää ja kat­seen­sa koh­dis­taa. Sen si­jaan tie­to­ko­neen näy­töl­tä esi­te­tys­sä vi­de­os­sa oh­jaa­ja on päät­tä­nyt kat­so­jan puo­les­ta, mitä hän nä­kee.

VR Sa­fen Car Crash -in­no­vaa­tio on ol­lut mark­ki­noil­la ja käy­tös­sä vuo­den päi­vät. Se on pe­le­jä lu­kuun ot­ta­mat­ta en­sim­mäi­siä muil­le kuin am­mat­ti­lai­sil­le suun­nat­tu­ja vir­tu­aa­li­to­del­li­suus­tuot­tei­ta.

– Ylei­sin re­ak­tio on ”vau”. Vir­tu­aa­li­to­del­li­suus­tek­niik­ka on yleis­ty­nyt, mut­ta kui­ten­kin edel­leen noin 50 pro­sent­tia kou­lu­tet­ta­vis­ta ko­kei­lee vir­tu­aa­li­la­se­ja en­sim­mäis­tä ker­taa.

Työs­sään en­si­a­pu­kou­lut­ta­ja­na Han­na ja Kai­sa ovat usein saa­neet kuul­la osal­lis­tu­jien poh­ti­van, et­tä vaik­ka asi­oi­ta on har­joi­tel­tu kurs­sil­la, osai­si­ko oi­ke­as­sa ti­lan­tees­sa kui­ten­kaan toi­mia.

– Ha­lu­sim­me tuo­da en­si­a­pu­kou­lu­tuk­siin li­sää ko­ke­muk­sel­li­suut­ta. Vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den avul­la ti­lan­net­ta pys­ty­tään ha­vain­nol­lis­ta­maan pa­rem­min, ja jo­kai­nen voi poh­tia omia val­miuk­si­aan toi­mia vas­taa­val­la het­kel­lä.