A-
A+
Yli 80-vuotiaan tinatuopin arvoituksellinen tie kotiin
Päivi Aarikka-Ruuhiala ja Juha Mantere tutkivat yllättäen Raumalta löytynyttä tinatuoppia. Aarikka-Ruuhialan mukaan se tuodaan esille ainakin Kiukaisten Urheilijoiden satavuotisjuhlissa.
Asko Tanhuanpää
Kiukaisten Urheilijoille lahjoitettu kiertopalkinto unohtui raumalaiseen kultasepänliikkeeseen.
ASKO TANHUANPÄÄ
Tarvitaan oikea aika, oikea paikka ja vähän onneakin, niin saattaa tapahtua ihmeitä. Näin kävi Kiukaisten Keskuskahvilan vuonna 1937 Kiukaisten Urheilijoille lahjoittaman murtomaajuoksun kiertopalkinnon kanssa.
Tämän jutun kirjoittaja osui sattumoisin toimintaan lopettelevaan raumalaiseen Mantereen kultasepänliikkeeseen, kun yrittäjä Juha Mantere pakkasi varastosta löytyneitä esineitä pahvilaatikkoon ties minne vietäviksi.
– Mahtaakohan sellainen urheiluseura kuin Kiukaisten Urheilijat olla edelleen toiminnassa, Mantere kysyi.
Vastasin, että on se ja päälaji on ollut jo pidempään suunnistus.
Mantere näytti tinasta tehty reilun 20 sentin korkuista tuoppia, johon oli kaiverrettu teksti ”Kiertopalkinto Kiukaisten Urheilijoille kilpailtavaksi murtomaajuoksussa. Lahjoittanut keskuskahvila.”
Luimme yhdessä tuopista viisi vuosilukua ja viisi nimeä: 1937 L. Niissalo, 1938 V. Saarikoski, 1939 R. Haavisto, 1945 H. Katila ja 1946 A. Mattila. Sen jälkeen nimet loppuivat. Kultaseppä Mantereella oli asiaan teoria.
– Ehkä se on tuotu tänne kaiverrettavaksi ja unohtunut hakea. Tai sitten kysymys on ollut korjauksesta – tästä puuttuu nousevan kannen akseli – ja samaten unohduksesta, mietti Mantere.
Sain raskaan tinatuopin mukaani, etsin heti kotiin päästyäni Kiukaisten Urheilijoiden nykyisen puheenjohtajan Päivi Aarikka-Ruuhialan puhelinnumeron ja soitin. Aarikka-Ruuhiala oli uutisen saatuaan tasan yhtä ihmeissään kuin olin itsekin.
– Murtomaajuoksukisat eli nykykielellä maastojuoksut on ilmeisesti lopetettu talvisodan syttyessä, kun suuri osa nuorista miehistä joutui lähtemään rintamalle. Jatkosodan jälkeen niitä on sitten jatkettu kahden vuoden ajan, Aarikka-Ruuhiala laski.
Kun juttelimme uudelleen pari päivää myöhemmin, oli Päivi Aarikka-Ruuhiala ehtinyt keskustella tinatuopin arvoituksesta pitkään Kiukaisten Urheilijoiden toiminnassa mukana olleen isänsä Seppo Aarikan kanssa. Tyhjentävää selitystä ei kuitenkaan löytynyt sen enempää isältä kuin vanhoista historiikeistakaan.
– Sotavuosina Kiukaisten Urheilijoiden koko toiminta oli pysähdyksissä ja sankarikuoleman koki muun muassa puheenjohtaja Niilo Suomala. Seura kuitenkin nousi nopeasti jaloilleen ja vuotta 1946 voi jo pitää sen aikaisen historian huippuvuotena. Tuolloin järjestettiin myös Kiukaisten maraton. Jäsenkilpailuihin kirjattiin vuoden aikana 594 urheilijaa, luki Aarikka-Ruuhiala vanhasta historiikista.
Tunnetuin Kiukaisten Urheilijoiden kasvateista lienee Pentti Saarikoski, joka Raumalle muutettuaan heitti keihästä pidemmälle kuin kukaan muu suomalainen ikinä myöhemmätkin vuodet huomioiden. Kesällä 1956 Otanlahdessa barra vasca -tyylillä syntynyt tulos oli uskomaton 99,25.
Kiukaisten Urheilijat on perustettu vuonna 1923 ja reilun kahden vuoden päästä on siis edessä satavuotisjuhla. Vuodesta 1998 seura on toiminut käytännössä suunnistuksen erikoisseura Hiisirastin alajaostona. Sen lisäksi Hiisirastin perustajina olivat Eura-Kauttuan Urheilijat, Eurajoen Veikot, Köyliön Lallit ja Vallan Suunta. Hiisirasti järjesti Jukolan viesti 1999.
– Paikallistasolla toimivat muun muassa tanssiryhmä Kiukaisten Gimmat, kuntorastit ja suunnistuskoulu, minkä lisäksi meillä on omaa karttatoimintaa ja myös nuorisotoimintaa on viritelty, Päivi Aarikka-Ruuhiala painotti.
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä
