He­le­na Hert­tu­ai­nen, met­sän­hoi­ta­ja, Suo­men met­sä­kes­kus, alu­e­joh­ta­ja

Bi­o­polt­to­ai­nei­den pa­la­mis­jät­tee­nä syn­tyy Suo­mes­sa vuo­sit­tain noin 600 000 ton­nia tuh­kaa ja Sa­ta­kun­nas­sa­kin 89 000 ton­nia. Tuh­ka hyö­dyn­ne­tään kui­ten­kin vain osit­tain. Huo­mat­ta­va osa tuh­kas­ta pää­tyy kaa­to­pai­koil­le, tien­poh­jiin tai me­lu­val­lei­hin.

Tuh­ka kan­nat­tai­si eh­dot­to­mas­ti hyö­dyn­tää met­sis­sä lan­noit­tee­na, kos­ka kas­va­va puus­to si­too hii­li­di­ok­si­dia ja aut­taa il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näs­sä.

Tuh­ka so­vel­tuu eri­tyi­ses­ti oji­tet­tu­jen tur­ve­mai­den lan­noi­tuk­seen. Lan­noi­tus vä­hen­tää maa­pe­rän hap­pa­muut­ta ja si­ten pa­ran­taa ra­vin­tei­den saa­ta­vuut­ta. Tut­ki­mus­ten mu­kaan tuh­ka li­sää puus­ton kas­vua noin 2,5–3 kuu­ti­o­met­riä heh­taa­ril­la vuo­des­sa. Joi­den­kin sel­vi­tys­ten mu­kaan jopa kuu­si kuu­ti­o­met­riä heh­taa­ril­la vuo­des­sa.

Hy­viä tuh­ka­lan­noi­tus­koh­tei­ta ovat run­sas­typ­pi­set ja pak­su­tur­pei­set met­sä­o­ji­tu­sa­lu­eet, joil­la fos­fo­rin ja ka­liu­min puu­te ra­joit­taa puus­ton kas­vua. Puu­tuh­kas­sa on so­pi­vas­sa suh­tees­sa kaik­kia puun kas­vuun tar­vit­se­mia ra­vin­tei­ta. Typ­peä tuh­kas­sa ei ole, mut­ta sitä löy­tyy näil­tä koh­teil­ta muu­ten­kin. Lii­an ka­ru­ja tur­ve­kan­kai­ta ei kan­na­ta lan­noit­taa. Tur­ve­maan koh­teen tu­li­si vas­ta­ta ra­vin­ne­ta­sol­taan vä­hin­tään puo­luk­ka­tur­ve­kan­gas­ta.

Tuh­kan käyt­tö vä­hen­tää tar­vet­ta ojien kun­nos­tuk­seen li­sää­mäl­lä puus­ton kas­vua ja sa­mal­la haih­du­tus­ky­kyä. Oi­kein koh­den­ne­tul­la tuh­ka­lan­noi­tuk­sel­la voi­daan si­ten myös vält­tää kun­nos­tu­so­ji­tus ja niis­tä syn­ty­viä ve­sis­tö­hait­to­ja. Tuh­ka­lan­noi­tuk­sel­la saa­daan pit­kä vai­ku­tu­sai­ka, 20–50 vuot­ta. Hy­vin kas­va­vat suo­puus­tot si­to­vat hiil­tä ja hil­lit­se­vät näin osal­taan il­mas­ton­muu­tos­ta. Tuh­kan käyt­tö lan­noit­tee­na edis­tää myös kier­to­ta­lou­del­le ase­tet­tu­jen ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mis­ta.

Sa­ta­kun­nas­sa on ar­vi­oi­tu ole­van tuh­ka­lan­noi­tuk­sen so­pi­via tur­ve­met­siä 33 000 heh­taa­ria. Jos lan­noi­tus­ta teh­täi­siin koh­teel­la 30 vuo­den vä­lein, vuo­tui­nen lan­noi­tus­pin­ta-ala oli­si 1 100 heh­taa­ria. Vuon­na 2020 val­ti­on myön­tä­mää Ke­me­ra-tu­kea ter­veys­lan­noi­tuk­siin myön­net­tiin Sa­ta­kun­nas­sa vas­ta 188 heh­taa­ril­le ja koko Suo­mes­sa 15 263 heh­taa­ril­le. Sekä val­ta­kun­nal­li­ses­ti et­tä Sa­ta­kun­nas­sa lan­noi­tus­mää­rät voi­tai­siin vii­sin- tai kuu­sin­ker­tais­taa. Tuh­ka­lan­noi­tuk­sel­la saa­ta­vis­sa ole­va kas­vun­li­säys­po­ten­ti­aa­li on yli 100 000 m3/v Sa­ta­kun­nas­sa, mikä vas­taa nel­jää pro­sent­tia maa­kun­nan met­sien ny­ky­kas­vus­ta.

Tuh­kan­tuot­ta­jat ovat vas­tuus­sa tuh­kan laa­dus­ta ja he seu­raa­vat jat­ku­vas­ti lan­noi­te­käyt­töön pää­ty­vän tuh­kan ra­vin­ne- ja ras­kas­me­tal­li­pi­toi­suuk­sia. Tuh­kaa ei saa le­vit­tää ojiin tai ve­sis­tö­jen lä­het­ty­vil­le. Ke­me­ra-tu­kea ei voi­da myös­kään myön­tää tuh­ka­lan­noi­tuk­sel­le, jos koh­de si­jait­see tär­ke­äl­lä poh­ja­ve­si­a­lu­eel­la tai muul­la ve­den­han­kin­taan so­vel­tu­val­la poh­ja­ve­si­a­lu­eel­la.

Tuh­ka­lan­noi­tuk­sen kus­tan­nuk­set ovat he­li­kop­te­ri­le­vi­tyk­ses­sä noin 400–500 eu­roa heh­taa­ria koh­den. Maa­le­vi­tyk­ses­tä tu­lee ku­lu­ja noin 100 eu­roa vä­hem­män heh­taa­ril­la. Met­sä­no­mis­ta­jien kan­nat­taa ti­la­ta ja teet­tää tuh­ka­lan­noi­tuk­sia yh­des­sä isom­mal­le alal­le.

Tuh­ka­lan­noi­tus on kan­nat­ta­va in­ves­toin­ti, jol­la saa­daan pit­kä­ai­kai­nen kas­vun­li­säys. Kan­nat­ta­vuut­ta li­sää val­ti­on Ke­me­ra-tuki. Met­sän ter­veys­lan­noi­tuk­sen tuki on 30 pro­sent­tia ko­ko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta, joi­hin voi­vat si­säl­tyä suun­nit­te­lu-, työ- ja tar­vi­ke­kus­tan­nuk­set sekä ra­vin­ne­a­na­lyy­si. Ke­me­ra-tuet myön­tää Suo­men met­sä­kes­kus.