A-
A+
Säätä pystytään nykyteknologian ansiosta ennustamaan huomattavasti tarkemmin kuin rahan liikkeitä. Meteorologia on empiirinen tiede, pörssispekulointi ei kuulu edes rajatiedon alueelle. Siinä ollaan tekemisissä uskonasioiden kanssa; kaiken aikaahan mitataan nimenomaan kuluttajien ”uskoa” talouden ja heidän omien resurssiensa kehitykseen.
Talouden Nobel-palkinnon sai viime lokakuussa amerikkalainen Richard Thaler, joka on osoittanut että ihmisten taloudelliset päätökset perustuvat lähinnä rationalismin, itsekurin ja tiedon puutteeseen. (Huomasin Thalerin tehneen julkkiskokki Anthony Bourdainin ja näyttelijä Selena Gomezin tavoin hauskan cameo-roolin Netflixistä löytyvässä, vuosien 2007-2008 finanssikriisiä käsittelevässä draamakomediassa The Big Short vuodelta 2015.)
Juuri Thalerin mainitsemat ominaisuudet viime kädessä pyörittävät maailmaa. Harva on sisäistänyt tosiasian, että esimerkiksi veikkauspelit ovat miinussummapelejä, joissa yhteenlasketut tappiot ovat aina suuremmat kuin yhteenlasketut voitot. Vielä huomattavasti pienempi osa väestöstä käsittää korkoa korolle -mekanismin musertavan voiman.
Ei vain Euroopassa vaan kaikkialla maailmassa kytevä valtioiden velkapommi on syntynyt yli varojen elämisestä. Poliitikot ovat sallineet sen tapahtua suosionsa takaamiseksi. He ovat menetelleet vastaavalla tavalla kuin ne jotka ovat siirtäneet vastuiden lankeamista, ottaneet ylisuuria asuntolainoja, kulutusluottoja ja pikavippejä. Lopulta tunnollinen veronmaksaja on artisti.
Eipä silti, velaksi valkoinen armeijakin sata vuotta sitten sisällissotansa kävi, kuten käy ilmi viime syksynä ilmestyneestä artikkelikokoelmasta ”Ehrnrooth – Kenraali- ja liikesuku modernin Suomen synnyssä 1750-1950” (Siltala 2017). Luotottajina toimivat luonnollisesti suurteollisuus ja pankit.
Digitalisaatio tuo mukanaan massatyöttömyyttä, ja samaan aikaan tuloerojen pelätään kasvavan. Tämä herättää kysymyksen vuosisatojen saatossa kertyneen teknologisen ja älyllisen perinnön jakamisesta. Tärkeää olisi puhua siitä, miten tulonjako hoidetaan digitalisaation ja todennäköisen suurtyöttömyyden aikakaudella ja miten sosiaaliturvajärjestelmässä voidaan ottaa huomioon se työn moninaisuus, jonka esimerkiksi alustatalous tekee mahdolliseksi.
Loppujen lopuksi on melko samantekevää, miten perinnön jakamisen perusteet muotoillaan. Olennaista on, että pidetään huoli myös niistä, joilla ei ole merkittäviä edellytyksiä kartuttaa tuota perintöä. Yhteiskuntarauhalla on hintansa – ihmisarvolle sitä ei voi määritellä.
JUHA SEPPÄLÄ
Ravintie 1
28130 Pori
Isokatu 21
26100 Rauma