A-
A+
Jukka Silvast
Harjunpäänjoki ulottuu Porista aina Kullaan Joutsijärveen saakka. Harjunpäänjokea pidetään Kokemäenjoen sivuhaaroista käytännössä ainoana käypänä paikkana lohikalojen lisääntymiselle.
Uhanalainen meritaimen on yksi joen tukitoimien kohde.
Varsinais-Suomen ely-keskuksen Porin toimistosta kalastusmestari Ville Kangasniemi näkee, että Harjunpäänjoen kunnostus on kalataloudelle iso asia. Kuten hän sanoo, se on luonnonreserviä poikastuotannolle.
– Onhan tämä sellainen joki, jonka olemassaolosta ja kunnosta on hyvä yrittää pitää kiinni, hän sanoo painokkaasti.
Toukokuussa avautuneen Leineperin kalatien tehoa nousuväylänä ei tiedetä ilman käytönnön kokemuksia. Odotusarvoa tietty on. Patoesteen kala voi nyt ohittaa.
– Ne ovat toimineet aika vaihtelevasti. Toimivuus on kalatiekohtaista, toisessa toimii, toisessa sama malli ei toimi.
Siksi Kangasniemi epäilee, että säätöjä nousuväylään vielä tehdään. Ehkä kiviä siirretään, ehkä veden määrää joudutaan vielä miettimään. Hänen mielestään tehty rakennelma on Harjunpäänjoen kokoon nähden melko massiivinen. Rakennettu historiallinen miljöö ja vesiväylä kun haluttiin istuttaa taidolla.
– Virtaama on se, joka houkuttaa kalaa, hän tähdentää.
Kalastusmestari toivoo, että joen kunnostetuille osuuksille pystytettäisiin infotauluja, jotta vierailija tietää, mistä on kysymys. Kokemäenjoen ja Harjunpäänjoen yhtymäkohdasta Joutsijärveen ulottuvalle reitille on määritelty kaikkiaan 16 kunnostuskohdetta.
– Ilmastonmuutos on kysymysmerkki joen kalataloudelle. Tässä joessa vesi voi käydä vähiin loppukesällä, ja kesä voi nostaa jokiveden lämpötilan haitalliseksi lohikaloille.
Hän sanoo, että avautunut Leineperin kalatie avaa nousu kaloille reitin yläjuoksun lisääntymisalueille.
– Onhan se hirmuisen kaunis luonnoltaan, kehaisee kalastusbiologi Leena Rannikko Harjunpäänjoen Leineperin seutua. Rannikko Varsinais-Suomen ely-keskuksesta on paneutunut kunnostustyöhön vuosien ajan.
Hän miettii sitäkin, kun kalatie Leineperissä on avautunut ja Solakosken nousua helpottava kalatie myöhemmin kesällä valmistuu, tulevaisuudessa nousukalojen kutualueiden kiinnostavuus luontokohteina kasvaa. Kala jopa näyttäytyy kutuaikana soraikoilla vaikkapa Koskin kylällä.
Hän ei tässä vaiheessa lähde arvailemaan, vapautuuko kalastus jossakin vaiheessa jokiosuudella.
Leena Rannikko kertoo, että Eurajoelle valmistunut Pappilankosken kalatie sai kalalaskurin, samoin Kiskojoelle valmistunut kalatie mittarinsa. Leineperiin kalalaskurin tai kameroiden asennuksista ei ole päätöstä.
Hän kertoo, että kalakantojen menestyminen yläjouksun lisääntymisalueilla voidaan katsoa onnistuneeksi, kun vaellusikäiset poikaset eli smoltit lähtevät takaisin mereen. Koepyynti kertoo määrästä, vaikka kalatien laskuria ei asenneta.
Luonnollinen lisääntyminen joessa tukee myös merikalastusta jossakin vaiheessa, jos lisääntyminen vain onnistuu.