A-
A+
Satakunnan työttömyysluvut pienevät harppauksin. Tuoreimmassa työ- ja elinkeinoministeriön tilastossa Satakunnassa oli maaliskuun lopussa 8 790 työtöntä työnhakijaa. Määrä oli laskenut vuodessa 23,6 prosenttia. Vähennys on hurja. Työttömyysprosentti oli maaliskuun lopussa siten 9,1. Aivan täystyöllisyyden määritelmässä ei vielä olla. Se pyörii 4-5 prosentin haarukassa. Laskevasta työttömyydestä on syytä olla hyvillään.
Myönteisten lukujen takana vaanii kuitenkin ongelma. Samaan aikaan, kun ihmiset työllistyvät, avoimia työpaikkoja tulee koko ajan lisää. Pelkästään maaliskuussa ilmoitettiin Satakunnassa liki 4 000 uuttaa työpaikkaa. Kaikkiaan maaliskuun lopussa Satakunnassa olikin auki yli 8 000 työpaikkaa. Luku on siis samaa luokkaan kuin työttömien kokonaismäärä. Kohtaannossa on ongelma. Tämän pitäisi herättää jokaisen.
Osaavasta työvoimasta on pulaa ja se on kasvun sekä investointien tulppa. Uusia, avoimia työpaikkoja on Satakunnassa erityisesti palvelu- ja myyntityöntekijöissä, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä, toimisto- ja laitossiivoojissa sekä lähihoitajissa. Vaikka julkisuudessa puhutaan haaveesta Satakunnan omasta yliopistosta ja korkeakouluopiskelijoiden merkityksestä, niin määrällisesti eniten Satakunnassa on nyt tarvetta ammatillisesta työvoimasta.
Työvoimapulan taustalla on Satakunnan ominaispiirre. Satakunta on vienti- ja teollisuusmaakunta. Satakunta tuottaa kuusi prosenttia Suomen viennistä ja maakunnassa on kuusi prosenttia Suomen teollisista työpaikoista. Jos viennin suhteuttaa maakunnan väkilukuun (217 000 henkeä), niin Satakunnan vienti henkeä kohden laskettuna on maan viidenneksi suurin. Taakse jäävät silloin niin Varsinais-Suomi, Pirkanmaa kuin Uusimaakin. Jos haluaa Satakunnan merkitystä kasvattaa edelleen, niin Satakunnan satamien kautta Suomen ulkomaankaupan tavaraviennistä lähtee kymmenen prosenttia. Niiden kautta koko kansantalouteen tulee vaurautta, ei vain Satakuntaan.
Satakunta kisaa koko ajan ja jokainen päivä vähintään muun Suomen kanssa ammatillisista osaajista. Tässäkin mielessä ensi viikolla Porissa järjestettävä ammattitaidon Suomen mestaruuskisat, Taitaja2022-tapahtuma, osuu kreivin aikaan. Suurtapahtuma järjestetään nyt ensi kertaa Satakunnassa. Vastuullisina järjestäjinä ovat ammatilliset koulutusyhteisöt Winnova ja Sataedu. Loppukilpailuun osallistuu 500 nuorta ammatillisen koulutuksen opiskelijaa 50 eri lajissa. Kilpailuja ja tapahtumia järjestetään niin Porin urheilukeskuksessa kuin Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueellakin.
Tapahtumalla voi parhaimmillaan olla Satakunnalle monenlaista myönteistä seurausta. Tapahtuma antaa satakuntalaisille työnantajille mahdollisuuden tutustua ja nähdä nuoria osaajia sekä kertoa heille Satakunnan työmahdollisuuksista. Yritysten laajasta kiinnostuneisuudesta tapahtumaa kohtaan kertoo sekin, että tapahtumaan on lähtenyt mukaan ennätysmäärä yhteistyökumppaneita. Yritys- ja yhteisökumppaneita on noin 300 ja kumppanuuksien arvo itse tapahtumalle on useita miljoonia euroja. Numerot kertovat, miten tärkeänä kumppanit näkevät ammatilliset osaajat. Jo kisa itsessään nostaa ammatillisten osaajien arvostusta ja antaa heille näkyvyyttä.
Tapahtuma on myös Satakunnalle näytön paikka. Alueen pitää näyttäytyä nuorille osaajille paikkana, josta löytyy työtä, ja johon voi rakentaa hyvän elämän.