A-
A+
Viime viikolla Satakunnan käräjäoikeus asetti Porin Mikkolassa toimineen Sata-Pirkan Painotalon konkurssiin. Edessä on nyt konkurssipesän realisointi kuten painokoneiden myynti. Sata-Pirkan Painotalon konkurssin myötä Satakunnassa päättyi sanomalehtipainojen kunniakas historia. Enää sanomalehtiä ei Satakunnassa paineta. Yksi toimiala on maakunnasta hävinnyt ja samalla myös yhden toimialan ammattitaitoisen henkilöstön tarve on kadonnut.
Vielä vuosituhannen alussa tilanne oli maakunnassa toinen. Kokemäellä toimi Satakunnan Painotuote, Länsi-Suomi painettiin konsernin omassa painossa Raumalla. Nyt Länsi-Suomi painetaan TS-Yhtymän Salon painossa. Porin Mikkolassa toimi kaksikin painoa. Toinen oli Allatum, jonka omistivat yhdessä Turun Sanomien kustantaja TS-Yhtymä ja porilainen Kehitys. Painossa painettiin niin Uusi Aika -lehteä kuin Loimaan Lehteäkin. Allatumin mentyä konkurssiin sen painokoneet osti Sata-Pirkan Painotalo ja painotoiminta jatkui samoissa tiloissa. Porin Mikkolan toinen painoyhtiö painoi Satakunnan Kansaa vuoteen 2012. Kun lehden silloinen kustantaja Alma Media rakensi Tampereelle uuden painon, konserni siirsi sen valmistuttua Satakunnan Kansankin painatuksen Tampereelle.
Sanomalehtipainoja on viime aikoina hävinnyt muualtakin Suomesta. Ilkka lopetti Seinäjoella toimineen sanomalehtipainonsa viime vuonna ja Keskisuomalainen taasen on ilmoittanut sulkevansa Jyväskylän painonsa syksyn aikana. Se siirtää Jyväskylän painon työt konserniin toiseen painoon Varkauteen.
Painojen vähenemisen suurimpana syynä on sanomalehtien kustantamisen keskittyminen, ei niinkään painotöiden loppuminen. Kun yksi kustantaja omistaa monia lehtiä, pyrkii se keskittämään omien lehtien painatuksen omiin painoihinsa. Näin toimivat esimerkiksi Sanoma ja Keskisuomalainen. Maakuntalehtien lisäksi niillä on useita paikallislehtiä ja Keskisuomalaisella erityisesti vielä kaupunkilehtiä.
Lehtien omistuksien keskittyminen saa aikaan sen, että suurten konsernien ulkopuolisilta painoilta lähtevät työt. Samoin isot konsernit ajavat myös omia painojaan alas ja keskittävät lehtien painatuksen harvoihin omiin painoihinsa. Lisäksi pienten painojen neuvotteluasetelma on esimerkiksi paperiteollisuuden kanssa tyystin erilainen kuin isojen. Pienet maksavat paperista enemmän. Alkuvuonna Suomessa oli monista syistä johtuen pulaa sanomalehtipaperista. Isot painot saivat turvattua paperitarpeensa, kun niillä oli neuvotteluvoimaa metsäteollisuuden kanssa. Pienet painot saattoivat jopa jäädä ilman tarvitsemaansa paperia. Tämä syy lienee taittanut osaltaan myös Sata-Pirkan Painotalon viimeisen oljenkorren. Suomessa median omistus on hyvin keskittynyt. Lukija näkee, mitä keskittyminen merkitsee: samoja juttuja monessa eri lehdessä. Mutta lehtien omistuksen keskittyminen näkyy myös sanomalehtipainojen toiminnan edellytyksissä.
Pienten, paikallisten ja yksityisessä omistuksessa olevien yritysten kynnys ajaa liiketoiminta alas on paljon korkeammalla kuin suurissa pörssiyrityksissä. Pienissä yrityksissä omistaja on sitoutunut juurevasti harjoittamaan liiketoimintaa ja sitä tehdään niin pitkään kuin mahdollista, pitkiä aikoja jopa tappiollisesti. Isoissa yrityksissä liiketoimintoja ajetaan taasen alas, vaikka toiminta olisi kannattavaa, jos se ei omistajan mielestä ole riittävän kannattavaa. Tämä on yksi asia, miksi paikalliset yrityksen ovat alueelle tärkeitä, ne ovat sitoutuneet alueeseensa vahvasti.
Satakunnassakin puhutaan paljon työvoimapulasta. Samalla volyymilla pitää alkaa keskustella myös, miten turvata olemassa olevien paikallisten yritysten tulevaisuus sekä sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Yksityiset työpaikat ovat yksityisissä yrityksissä.
Kim Huovinlahti
päätoimittaja