A-
A+
kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen Suomen Yrittäjistä toteaa, että palvelusetelillä sote-yritysten osaaminen ja resurssit saadaan käyttöön.
Soila Kaski / Studio Weissi
Sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on palveluiden saatavuuden parantaminen. Suomen Yrittäjien mielestä palvelusetelit ovat tähän erinomainen työkalu.
– Asia on tulevien sote-päättäjien käsissä. Palvelusetelien käytöstä on kirjattava kunnianhimoisesti ja selkeästi hyvinvointialueiden palvelustrategioihin, kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen Suomen Yrittäjistä toteaa.
– Palvelusetelillä sote-yritysten osaaminen ja resurssit saadaan käyttöön. Palveluseteli on hyvä väylä pienelle sote-yritykselle tarjota palveluita sote-alueelle, Matikainen jatkaa.
Palveluseteli on keino parantaa palveluiden saatavuutta ja samalla lisätä asiakkaan valinnanvapautta. Sote-alan yrityksiä on noin 18 200. Niistä neljä viidestä on enintään neljän hengen yrityksiä.
Palvelusetelillä tarkoitetaan käytännössä kunnan tai kuntayhtymän ja jatkossa hyvinvointialueen maksusitoumusta. Sitoumus korvaa yrityksen tuottamasta palvelusta ennalta määrätyn osuuden, joka on palvelusetelin arvo.
Julkisen sektorin kustannukset saatava viimein läpinäkyväksi. Kyselyn vastauksista käy ilmi, että kustannussäästöt eivät ole olleet merkittävä tekijä palvelusetelin käyttöönotossa.
– Palveluseteli on varsin kustannustehokas tapa tuottaa palveluita, vaikka julkinen sektori välillä toista mieltä on. Jos julkinen sektori laskisi hintalappunsa samoilla perusteilla kuin yksityinen sen joutuu tekemään, kävisi selväksi yksityisen sektorin kustannustehokkuus.
Palvelusetelin osuus oli vielä vuonna 2020 vain 1,15 prosenttia kaikista sote-menoista.
– Tarvitaan välittömästi yhtenäinen ja läpinäkyvä kustannuslaskentamalli, jolla yksityisen ja julkisen hintaa voidaan vertailla. Huomioon on otettava kaikki kustannukset kiinteistöistä hallintoon, Matikainen toteaa.
Suomen Yrittäjät lähetti palvelusetelien käyttöä koskevan kyselyn kaikkiin yli 20 000 asukkaan kuntiin, kaikkiin sairaanhoitopiireihin ja niille kuntayhtymille, jotka järjestävät kaikki kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut niiden puolesta. Vastaus saatiin kaiken kaikkiaan 53 organisaatiosta.