A-
A+
Yrittäjyyskasvatus antaa hyvät eväät elämään. Anne Leikari (oik.) Hj. Nortamon peruskoulusta on yksi Vuoden yrittäjyyskasvatuksen opettajaksi valituista opettajista. Kuvassa yrittäjyyskasvatuksen kurssin työpari Laura Aho (kesk.) ja kurssilainen Roosa Tuominen.
Jukka Silvast
Tuija Saarinen
– Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta jokainen voi oppia yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjämäisiä taitoja, toteaa Vuoden yrittäjyyskasvatuksen opettajaksi valittu Anne Leikari raumalaisesta Hj. Nortamon peruskoulusta.
Nuori Yrittäjyys ry:n tunnustus tuli todella pitkän linjan tekijälle, sillä Leikari toi yrittäjyyskasvatuksen kouluun valinnaisaineeksi jo vuonna 2008. Leikaria voikin hyvällä syyllä tituleerata yrittäjyyskasvatuksen lähettilääksi.
– Sain aikanaan kimmokkeen yrittäjyyskasvatuksen kurssiin Porista: Porin lyseon koulussa toimi ja toimii edelleen yrittäjyyspainotteinen luokka. Ajattelin, että jotakin samanlaista olisi kiva saada Raumalle.
Hj. Nortamon peruskoulussa opiskelevat luokat 7–9. Yrittäjyyskasvatuksen kurssin voi ottaa valinnaiseksi aineeksi kahdeksannella luokalla, ja ainetta on kaksi tuntia viikossa. Leikarilla on ollut aina opetuksessa työpari, jonka tärkeyttä hän korostaa.
Opiskelussa painottuvat ennen kaikkea toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen. Kursseilla tehdään paljon vierailuja raumalaisiin yrityksiin. Nuoret pyörittävät myös kioskia koululla ja järjestävät myyjäisiä.
Jokaiselle tarjotaan mahdollisuus löytää itsestään se pieni yrittäjä. Leikari näkee, että yrittämiseen tarvittavat ominaisuudet hyödyttävät elämässä muutenkin.
– Yrittäjyyskasvatus opettaa rohkeutta ja ihmisten kanssa tekemisissä olemista, toimeen tarttumista, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta. Sitä, ettei masennu, jos jokin asia ei heti onnistu.
Yhdeksännellä luokalla kurssilaiset ovat mukana Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa, mikä tarkoittaa sitä, että nuoret perustavat yksin tai ryhmässä ihan oikean yrityksen.
– Yritysidean keksiminen on monelle vaikeaa. Mutta usein on niin, että yritysidean ei tarvitse olla välttämättä superinnovatiivinen. Se voi olla hyvin yksinkertainen, jos siinä on jokin oma juju, toteaa yrittäjyyskasvatuksen kurssin toinen opettaja Laura Aho, joka on ollut luotsaamassa kurssilaisia viimeisen kahden vuoden ajan.
Nuorten pyörittämät NY-yritykset on rekisteröity Nuori Yrittäjyys ry:n rekisteriin. Kurssilla on syntynyt esimerkiksi yrityksiä, jotka valmistavat rasioita kierrätyshengessä, lahjapakkauksia, puisia leikkuulautoja tai mummun reseptillä tehtyjä unelmatorttuja.
Yhdeksäsluokkalainen Roosa Tuominen perusti kolmen kurssilaisensa kanssa Namsku NY:n. Erilaisia leivonnaisia valmistava ja markkinoiva Namsku on ollut pienoinen menestys, sillä liikevaihtoa on kertynyt yli 700 euroa.
– Yrittäjyys tuntuu omalta jutulta. Parasta on se, kun saa toimia ihmisten kanssa. Meidän ryhmämme vahvuuksia yrittämisessä ovat iloisuus, huumorintaju ja rohkeus, pohtii Tuominen.
Kesän alussa eläkkeelle jäänyt Leikari toivoisi, että Suomessakin panostettaisiin yrittäjyyskasvatukseen samalla tavalla kuin Ruotsissa, jossa yrittäjyyskasvatus alkaa jo alakoulusta ja läpäisee eri kouluasteet.
– Ruotsalaiset ovat taitavia myymään ja markkinoimaan. Me voisimme ottaa heistä mallia.
Leikari on onnistunut motivoimaan monia nuoria jatkamaan yrittäjyyden tiellä myös peruskoulun jälkeen.
– Vuosien varrella moni kurssilaisistani on ysin jälkeenkin jatkanut yrittäjyyttä. Syyttävät minua siitä, nauraa Leikari.