Olem­me vuo­si­kau­si kuul­leet, et­tä sote-sek­to­ril­la on vai­keuk­sia: kus­tan­nuk­set kar­kaa­vat, pal­ve­lut heik­ke­ne­vät, päi­vy­tyk­siin jou­tuu odot­ta­maan viik­ko­tol­kul­la, mie­len­ter­veys­pal­ve­lut ovat re­tu­pe­räl­lä ja van­huk­sia ei hoi­de­ta kun­nol­la.

Vii­mei­set ar­vi­ot kus­tan­nus­pai­neis­ta ovat kar­mai­se­vat. Jo ny­kyi­sin sote-sek­to­ril­la käy­te­tään ra­haa 21 mil­jar­dia eu­roa vuo­des­sa ja ar­vi­on mu­kaan sum­ma kas­vaa 6 mil­jar­dil­la eu­rol­la seu­raa­van 10 vuo­den ai­ka­na. Siis mi­kä­li jat­ke­taan ny­kyi­sil­lä toi­min­ta­voil­la.

Krii­si­tun­nel­mis­sa em­me pys­ty ana­ly­soi­maan asi­oi­ta toi­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta. Hy­vin hel­pos­ti ju­miu­dum­me van­hoi­hin toi­min­ta­mal­lei­hin ja us­kom­me, mitä ins­ti­tuu­ti­oi­den edus­ta­jat meil­le sa­no­vat. Kun toi­mi­taan van­hal­la ta­val­la, ei tar­vit­se mil­lään ta­voin haas­taa it­se­ään.

To­del­li­suu­des­sa sote-uu­dis­tus­ta ei ole vie­lä teh­ty. Nyt on pää­tet­ty vas­ta pe­rus­ra­ken­teis­ta. Va­jaan pa­rin vii­kon pääs­tä va­li­tuil­la uu­sil­la alu­e­val­tuus­ton jä­se­nil­lä on kaik­ki avai­met kä­sis­sään. Ky­sy­mys on us­kal­luk­ses­ta, kiin­nos­tuk­ses­ta uu­siin nä­kö­kul­miin ja ky­vys­tä päät­tää uu­del­la ta­val­la.

Olem­me­ko aja­tel­leet, et­tä mo­net asi­at tu­le­vat ny­kyi­sin hal­vem­mak­si kuin ai­kai­sem­min. Mo­nia asi­oi­ta voi­daan teh­dä nyt, mitä ei voi­nut teh­dä muu­ta­mia vuo­sia sit­ten. Mi­kä­li ko­ro­na oli­si ta­pah­tu­nut 1980-lu­vul­la, oli­si­ko sen ajan tek­no­lo­gi­oil­la voi­nut siir­tyä etä­töi­hin muu­ta­mas­sa päi­väs­sä? Tus­kin.

Voi­si­ko uu­sien alu­e­val­tuu­tet­tu­jen ky­sy­myk­set kuu­lua: Mi­ten teh­dään ny­kyis­tä pie­nem­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la nel­jä ker­taa pa­rem­paa laa­tua? Mit­kä ovat to­del­li­set ja ver­tail­ta­vat kus­tan­nuk­set eri pal­ve­lun tuot­ta­jil­la? Mikä on yk­sit­täi­sen hoi­to­toi­men­pi­teen kus­tan­nus? Kuin­ka kor­ke­ak­si kus­tan­nus nou­see, kun ih­mi­nen on kau­an hoi­to­jo­nos­sa tai sai­raus­päi­vä­ra­hal­la? Mikä on lo­pul­ta laa­tua?

Asi­a­kas­ko­ke­mus voi­si ol­la yk­si laa­dun tae. To­teu­tuu­ko sel­lai­nen asi­a­kas­ko­ke­mus emo­ti­o­naa­li­ses­ti ja fyy­si­ses­ti, mitä asi­ak­kaal­le on lu­vat­tu. Hen­ki­lös­tön tyy­ty­väi­syys on toi­nen laa­dun tae. Mi­kään sel­lai­nen ei voi ol­la laa­tua, jos esi­mer­kik­si sitä te­ke­vät hoi­ta­jat uu­pu­vat. Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä tyy­ty­mä­tön työn­te­ki­jä ei ole ko­vin­kaan tuot­ta­va, ai­na­kaan pit­kän ai­kaa.

Nyt mal­li on ra­ken­net­tu si­ten, et­tä mitä enem­män käy­tät ra­haa, sitä enem­män saat ra­haa. Mal­li on ra­ken­net­tu myös jul­ki­sen, yk­si­tyi­sen ja kol­man­nen sek­to­rin vas­tak­kai­na­set­te­lul­le. Pu­hu­taan ai­van lii­an vä­hän laa­dus­ta ja mi­ta­taan lii­an vä­hän pal­ve­lu­jen hin­taa ja laa­tua. Laa­dut­to­muus mak­saa mil­jar­de­ja. Kyl­lä, uu­det val­tuu­te­tut ovat pal­jon var­ti­joi­na.

Har­ri Jas­ka­ri

Joh­ta­ja, Suo­men Yrit­tä­jät